Automaatiot, verkkokaupat, verkkosivustot

Nokia teki 16 vuoden parhaan kurssinousun – tekoäly on syy

Nokia julkisti tammi-maaliskuun 2026 tuloksensa. Markkinat reagoivat tavalla, johon Suomessa ei ole totuttu pitkään aikaan: osake nousi seitsemän prosenttia ja saavutti 16 vuoden huipputason. Kyse ei ole nostalgian heräämisestä tai ohimenevästä buumista – Nokia on systemaattisesti asemoitunut tekoälyinfrastruktuurin keskeiseksi toimittajaksi, ja tämä strateginen valinta näkyy nyt konkreettisina euroina.

Luvut eivät jätä tulkinnanvaraa

Vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi 54 prosenttia 281 miljoonaan euroon. Markkinakonsensus odotti 250 miljoonaa euroa. Tekoäly- ja pilvipalveluasiakkaille suunnattu liikevaihto kasvoi 49 prosenttia, ja tilauskirja tältä asiakasryhmältä saavutti miljardin euron rajan. Optical Networks -liiketoiminta, joka rakentaa datakeskusten sisäisiä yhteyksiä, kasvoi 20 prosenttia.

Nokia nosti tulosohjaustaan. Yhtiö arvioi nyt tekoäly- ja pilvipalvelusegmentin markkinan kasvavan 27 prosenttia vuodessa vuosina 2025–2028. Vielä hiljattain sama ennuste oli 16 prosenttia. Se on huomattava korjaus ylöspäin – ja se kertoo, että kasvu on nopeampaa kuin kukaan osasi odottaa.

Datakeskukset tarvitsevat valokuidun – Nokia toimittaa

Tekoäly tarvitsee laskentakapasiteettia. Laskentakapasiteetti tarkoittaa datakeskuksia. Datakeskukset tarvitsevat sisäistä verkkoinfrastruktuuria, joka siirtää valtavia tietomääriä nopeasti laitteelta toiselle. Tähän Nokian optinen verkkotuotanto vastaa.

Kun hyperscalerit – kuten Microsoft, Amazon ja Google – rakentavat datakeskuksia tekoälyn tarpeisiin, jokainen uusi rakennushanke edellyttää optista verkkoinfrastruktuuria. Nokia ei rakenna tekoälypalveluita itse, mutta se toimittaa infrastruktuurin, jota ilman tekoäly ei toimi. Tässä kohdassa arvoketjua voi kasvaa vakaasti.

Mitä tämä kertoo Suomesta

Nokian tulos ei ole pelkästään yhtiöuutinen – se on signaali. Se kertoo, että suomalaisella teknologialla on kysyntää tekoälyajan kovimmissa investoinneissa. Nokia ei voittanut kilpailijoitaan olemalla halvin tai nopein – se voitti olemalla se, johon luotetaan.

Suomi on pieni maa, jonka yritysten on haettava kasvua globaaleista markkinoista. Nokian tarina muistuttaa siitä, että globaalin tekoälybuumin hyötyjät eivät ole vain yhdysvaltalaisia tai kiinalaisia yhtiöitä. Kun infra rakennetaan, suomalainenkin toimittaja voi olla parhaiden joukossa – jos se on rakentanut asemansa oikeaan aikaan oikealla tuotteella.

Mitä pk-yrittäjä voi oppia tästä

Nokian strategia ei ollut sattumaa. Yhtiö tunnisti, missä tekoäly kasvattaa kysyntää, ja asetti itsensä juuri siihen kohtaan arvoketjua, jossa kasvu syntyy. Ei asiakaspinnassa – infrastruktuurissa.

Pienikin yritys voi tehdä saman kysymyksen: missä kohtaa tekoälybuumia asiakkaasi tarvitsevat apua, ja voiko yrityksesi asemoitua juuri sinne? Nokia ei myy tekoälyä – se myy sitä, mitä tekoäly tarvitsee. Tämä ero kannattaa pitää mielessä oman liiketoiminnan kehittämisessä.

Toimituksen näkemys

Nokia on osoittanut, että tekoälystä hyötyäkseen ei tarvitse kehittää tekoälyä. Riittää, että tunnistaa ajoissa, mitä tekoäly tarvitsee – ja rakentaa siihen osaamisen ennen kuin kilpailu kiristyy. Tätä strategista selkeyttä me täällä toimituksessa pidämme esimerkkinä siitä, miten tekoälyä kannattaa lähestyä: ei itseen päin, vaan asiakkaan tarpeeseen päin.

Miljardin euron tilauskirja tekoäly- ja pilvipalveluasiakkailta ei synny vahingossa. Se syntyy vuosien rakentamistyöstä, joka näkyy nyt tuloksessa.

Lähteet