Automaatiot, verkkokaupat, verkkosivustot

Suomalaisyritykset jumissa arviointivaiheessa – tekoälyvallankumous on jo käynnissä, mutta harva on ehtinyt mukaan

AI Finland ja Business Finland julkaisivat huhtikuussa 2026 laajimman suomalaisen tekoälykartoituksen tähän mennessä. Tulokset kertovat kaksi tarinaa yhtä aikaa: edistyneiden yritysten osuus on enemmän kuin nelinkertaistunut kahdessa vuodessa, mutta yli puolet suomalaisorganisaatioista on edelleen arviointivaiheessa. Vauhti kiihtyy – mutta iso osa suomalaisyrityksistä katsoo sivusta.

Luvut kertovat kahdesta Suomesta

Raportti piirtää kuvan kahtia jakautuneesta kentästä. Yhtäältä joukko yrityksiä on siirtynyt tekoälyn käytössä todella pitkälle, ja tätä joukkoa on yhä enemmän. Kahden vuoden takaiseen verrattuna edistyneiden yritysten osuus on yli nelinkertaistunut – iso harppaus lyhyessä ajassa.

Toisaalta enemmistö organisaatioista pyörittää yhä arviointivaiheensa rattaita. Kartoitetaan mahdollisuuksia, tehdään pilotteja, mietitään olisiko tässä jotain järkeä. Arviointivaihe ei sinänsä ole ongelma – kaikki alkavat sieltä. Ongelma on, jos sieltä ei koskaan päästä eteenpäin.

Tyypillinen suomalainen tekoälyprojekti jää alle 100 000 euron. Kyse ei ole massiivisista IT-megaprojekteista vaan pienistä, rajatuista kokeiluista. Se on järkevää. Varovaisuus ei saa kuitenkaan tarkoittaa pysähtyneisyyttä.

Miksi arviointivaiheessa on niin helppo jäädä jumiin?

Syitä on useita, ja ne ovat ymmärrettäviä.

Ensinnäkin tekoäly on käsitteenä yhä hämärä monelle. Kun et tiedä tarkkaan, mitä olet ostamassa, on vaikea päättää, kannattaako ostaa. Markkinoijat lupaavat kaikkea ja konsultit tarjoavat autuutta. Lopulta yrittäjä katsoo tarjottimelle eikä tiedä mistä päästä ottaa kiinni.

Toiseksi pelko epäonnistumisesta on aito. Alle 100 000 euronkin investointi on pienelle yritykselle iso raha. Jos projekti ei tuotakaan toivottua hyötyä, se satuttaa. Parempi olla arvioimassa kuin investoida väärin – inhimillinen reaktio, mutta se pitää tunnistaa.

Kolmanneksi osaaminen puuttuu. Tekoälyn käyttöönotto vaatii jonkun, joka ymmärtää sekä teknologiaa että omaa liiketoimintaa. Monen pk-yrityksen arjessa sellaista henkilöä ei yksinkertaisesti ole – tai häntä ei voi irrottaa muista töistä.

Raportti vaatii erityistä tukea pienyrityksille. Täällä toimituksessa allekirjoitamme tämän varauksetta. Isot yritykset pärjäävät omillaan. Pk-sektori tarvitsee konkreettista, käytännöllistä apua – ei uusia toimikuntia tai strategiaraportteja, vaan selkeitä polkuja ensimmäisestä askeleesta eteenpäin.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Jos olet parturi, rakennusliikkeen toimitusjohtaja tai tilitoimiston yrittäjä – mitä sinun pitäisi tehdä?

Ensimmäinen askel ei ole tekoälystrategian laatiminen. Se on yhden konkreettisen ongelman tunnistaminen, joka vie sinulta tai työntekijöiltäsi aikaa ja johon tekoäly saattaisi auttaa. Yksi ongelma. Ei koko liiketoiminta kerralla.

Alle 100 000 euron projekti ei kuulosta pahalta – mutta vieläkin pienemmistä voi aloittaa. Monet tekoälytyökalut maksavat muutamia kymppejä kuussa. Kokeile ensin, laajenna sitten.

Toinen neuvo: älä odota täydellisyyttä. Tekoäly on hyvä renki, mutta huono isäntä. Sinä päätät, mitä tehdään – tekoäly vain tekee sen nopeammin tai paremmin kuin ennen. Kun pidät ohjat käsissäsi, projektin epäonnistuminenkin on oppikokemus, ei katastrofi.

Kolmas neuvo: käytä tarjolla olevaa apua. Business Finland tukee tekoälyn käyttöönottoa pk-yrityksissä. Raportin viesti erityistuen tarpeesta on selkeä – tukea on tulossa lisää. Pyydä sitä aktiivisesti.

Johtopäätös

AI Finland -raportti ei ole varoitus. Se on tilannekuva. Suomi ei ole jäänyt tekoälykehityksestä – edistyneiden yritysten osuuden nelinkertaistuminen kahdessa vuodessa on oikeasti vaikuttavaa. Mutta enemmistö on yhä arviointivaiheessa, eikä sitä ratkaise lisä arviointi.

Toimituksessa näkemyksemme on selvä: tekoäly ei tule korvaamaan pk-yrittäjää. Se voi vapauttaa yrittäjän tekemään niitä asioita, joita vain ihminen voi tehdä – rakentamaan asiakassuhteita, kehittämään tuotteita, johtamaan ihmisiä. Se vaatii vaan, että yrittäjä ottaa ensimmäisen askeleen. Ja sitten toisen.

Arviointivaihe on hyvä lähtökohta. Pysäkki se ei saa olla.

Lähdeluettelo