Satoja kilometrejä pääkaupungista sijaitseva pieni kunta Keski-Suomessa on hiljaa ratkaissut ongelman, josta muut ovat vain puhuneet. Me täällä toimituksessa emme tienneet siitä mitään – ja kyllähän se ilahduttaa.
Konnevesi on 2 400 asukkaan kunta. Pieniä kuntia on Suomessa paljon, ja useimmissa niistä painistellaan saman haasteen kanssa: liian vähän ihmisiä, liian paljon rutiinitehtäviä. Konnevedellä käsiteltiin vuosittain lähes 80 tiekuntahakemusta. Jokainen hakemus vaati virkailijalta tunteja: papereiden tarkistamista, lakipykälien soveltamista, päätösten kirjoittamista. Prosessi kesti keskimäärin kaksi ja puoli kuukautta.
Nyt se kestää päiviä.
Pieni kunta, rohkea ratkaisu
Konnevesi ei odottanut, että joku muu ratkaisisi ongelman. Kunta lähti mukaan hankkeeseen, jossa tekoälyä hyödynnetään tiekuntahakemusten käsittelyssä. Teknologian toimittivat Salesforce Public Sector, Bezala ja Sofigate – kokonaisuus, joka ei ehkä kuulosta kovin romanttiselta, mutta toimii.
Järjestelmä on rakennettu niin, että tekoäly tekee ehdotuksen ja ihminen päättää. Tämä ei ole tyylivalinta, vaan lakivaatimus. Laki yksityisistä teistä (434/2003, 8b luku) edellyttää, että virkailija hyväksyy tai hylkää jokaisen päätöksen. Tekoäly on renki, ei isäntä – ja juuri niin sen kuuluu olla.
Mitä numerot oikeasti kertovat
Virkamiehen työajasta säästyy 85 prosenttia. Se on iso luku, ja se kannattaa ymmärtää oikein. Kyse on säästöstä nimenomaan tässä prosessissa, tiekuntahakemusten käsittelyssä. Koko kunnan budjettiin tai henkilöstökuluihin suhteutettuna luku on toisenlainen: asiantuntija-arvioiden mukaan kokonaissäästöt ovat 5–10 prosenttia. Tämänkin verran mainitseminen on tärkeää, koska tekoälyä markkinoidaan usein luvuilla, jotka eivät kerro koko totuutta. Konneveden kohdalla luvut ovat aitoja – ne on vain osattava lukea oikein.
Käsittelyaika on silti pudonnut kuukausista päiviin. Tiekunta, joka ennen odotti vastaustaan koko kevään, saa sen nyt viikossa. Sekin on arvokasta, vaikka budjettisäästöt jäisivät maltillisiksi.
Yhdeksän kunnan voimin kohti sataa
Konnevesi ei enää ole yksin. Pilotti on laajentunut yhdeksän kunnan yhteishankkeeksi, jonka rahoittaa Sitra 600 000 eurolla. Tavoitteena on levittää malli sadalle kunnalle. Jos se onnistuu, puhutaan jo todellisesta muutoksesta suomalaisen julkishallinnon arjessa.
Ei pidä kuitenkaan hypätä johtopäätöksiin. Sata kuntaa on tavoite, ei lupaus. Kuntakenttä on kirjava, ja mikä toimii Konnevedellä, ei sellaisenaan välttämättä toimi kaupungeissa. Mutta hyvä kehitystyö on juuri tätä: kokeillaan pienessä, opitaan, laajennetaan harkiten.
Onnellisia tiimin puolesta
Täytyy tunnustaa jotain. Me täällä toimituksessa seuraamme tekoälyn kehitystä päivittäin. Tiedämme, missä mennään suurten teknologiayhtiöiden tuotteissa, tiedämme, mitä tapahtuu Yhdysvalloissa ja mitä Kiinassa. Konneveden pilottia emme tienneet. Kukaan meistä ei tiennyt.
Se on hyvä uutinen.
Se tarkoittaa, että suomalainen kuntasektori ei odota lupaa kehittyä. Jossain Keski-Suomessa pieni kunta on hiljaa ratkaissut ongelman, joka on olemassa sadoissa kunnissa ympäri maan – ilman suurta mediamölyä, ilman yhdenkään startupin markkinointikampanjaa. Tehtiin työtä ja saatiin tuloksia.
Tällainen onnistuu. Tähän voi uskoa.
Tekoäly ei tässäkään tapauksessa korvannut ihmistä. Se vapautti virkamiehen tekemään sen, mihin ihmistä todella tarvitaan: harkitsemaan, ottamaan vastuun, allekirjoittamaan. Tekoäly hoiti tiedonhaun ja ehdotuksen muodostamisen – mekaanisen, toistavan osan. Ihmisenkään ei tarvitse tehdä sitä kahdeksankymmentä kertaa vuodessa, jos se ei ole tarpeen.
Toivotaan, että tämä ei jää ainoaksi. Ja uskotaan, ettei jää.